Matkalla

Eilinen aamu alkoi noin puoli tuntia ennen herätyskellon soimista. Koko yö oli mennyt parin tunnin välein heräillessä, koska oli pakko katsoa kelloa, etten varmasti nukkuisi pommiin. Viikko sitten olin nimittäin unta, jossa olimme myöhästyneet lentokoneesta herättyämme noin tunti ennen lentokoneen lähtöä. Aamulla vielä pakkailin viimeiset tavarat ja tarkistin, että kaikki on varmasti mukana. Sitten vain suunta lentokentälle miehekkeen kyydillä. Lentokentällä odoteltiin Johannaa ja söpöiltiin miehekkeeni kanssa, koska viimeiset 1,5 vuotta olemme olleet niin tiukasti kiinni toisissamme, että nämä tulevat 6 viikkoa tulisivat olemaan tuskallisia. Ainakin minulle. Miehekkeestä en tiedä, koska nyt on lupa änärille, kaljalle ja kavereille 24/7. ;) Kentällä odotellessamme tarkastin kaikki baggage dropeista lennon lähtöaikoihin, niin kaikki olisi varmasti selvää, kun Jonski saapuisi saattueineen. Kun Jonski vihdoin saapui, niin kävimme hakemassa lentoliput check-in automaatista ja veimme matkalaukut baggage dropiin. Jännitti vähän, että paukkuuko painorajat, muttei toistaiseksi tullut sanomista. Tämän jälkeen pitikin jo hyvästellä mieheke ja kävellä turvatarkastuksesta läpi porttien luokse. Kävimme Jonskin kanssa syömässä nopeasti aamupalaa ja tottakai ikuinen suosikkini katkarapuleipä oli pakko ottaa, vaikkakin hintaa oli se 9,40e.. Kirjoitin syömisen ohessa blogitekstin, mutta blogger-sovelluksella oli jokin minua vastaan ja hävitti koko tekstin. Ei harmittanut. Lento pääsi lähtemään ajallaan, mutta lisäjännitystä toi kuulutus, että matkalla olisi odotettavissa turbulenssia heti alkumetreistä lähtien. Lentoturmatutkinnan suurkuluttajalle se ei ollut miellyttävä uutinen ja kieltämättä nousun aikana oli jännitystä ilmassa, kun vatsassa heitti vähän väliä ilmakuoppien takia. Lento itsessään sujui hyvin, vaikkakin emme olleet niin hakoja tekemään iltasanomien ristikoita, eikä ruokana tarjoiltu hodariristeytys sinapilla ja kurkkusalaatilla maistunut.

Lennon laskeuduttua Frankfurtiin, alkoi se suurin säätäminen. Laukut oli lähetetty johonkin AiRail terminaaliin, joka oli lähempänä juna-asemaa, eivätkä siis olleet normaalissa paikassa. Jonkin aikaa kylttejä seurattuamme ja kierrettyämme varmaan koko lentokentän päädyimme oikeaan paikkaan ja löysimme laukkumme. Tämän jälkeen pysähdys Starbucksissa taivaallisten juomien ja WiFin ääressä, jatkoimme matkaa juna-asemalle. Hämmennystä aiheutti junamme myöhästely, sillä ensin tulikin toinen juna ja sen jälkeen vasta meidän. Oli kiva yrittää saada selvää aikataulukylteistä, kun kaikki olivat saksaksi, joten sanakirja auttoi jonkin verran selvitellessä. Oikeaan junaan päästessämme seuraava etappi oli etsiä oikea vaunu ja istumapaikat. Tietenkin ne olivat juuri junan toisessa päässä ja siinä sitten hikisinä raahauduimme matkalaukkujemme kanssa omille paikoillemme. Junamatka kesti parisen tuntia ja kun saavuimme Kölnin kohdalle, minulle iski taas ihastuminen päälle, koska rakastan Kölniä kaupunkina ja olisin halunnut jäädä jo siinä kohtaa pois, sillä sieltä olisi ollut myös vaihtoyhteys Aacheniin. Päätimme kuitenkin jäädä odottamaan Düsseldorfiin asti, sillä emme olleet täysin varmoja olisiko lisäyhteyksiä Aacheniin. Loppuen lopuksi Düsseldorfiin saavuttuamme, kävimme ostamassa automaatista liput Aacheniin ja vielä vähän välipalaa pienestä leipäkojusta. Yhteensä ruokamme maksoi sen 4,20e, minä ostin wrapin ja Jonski osti juustoleivän. Huomattavasti edullisempaa kuin se katkarapuvoileipä Helsinki-Vantaalla. Hyppäsimme melko pian paikallisjunaan ja lähdimme suuntaamaan kohti Aachenia. Ei yhtään hävettänyt olla käytäväntukkeena isojen matkalaukkujen kanssa. Matkalla tajusimme junan menevän Leverkusenin ja KÖLNIN ohi. Eli olisi vain kannattanut jäädä alunperin Kölnissä. Mutta mitäpä turistit tietäisivätkään..

Jokatapauksessa pääsimme kuitenkin perille Aacheniin ja Saksan puolen koordinaattori oli vastassa meitä lapun kanssa. Hän vei meidät hotellille autollaan ja oli pakko heti todeta, että hän oli todella ystävällinen ja iloinen persoona. Matkalla hän kertoili paljon paikallisesta elämästä ja ylipäätään tulevasta työpaikastamme. Perille päästyämme törmäsimme heti paikan omistajan vanhimpaan poikaan joka osoittautui todella mukavaksi, kuten myös itse hotellin omistaja, vaikkei hänen englanninkielen taitonsa ollutkaan kovin kummoinen, mutta kuitenkin riittävä että ymmärsimme kaiken. Hotellin omistaja näytti meille huoneemme, jonne menimme heti levittäytymään ja penkomaan tuliaiset laukun pohjalta. Tämän jälkeen menimme alakerran ravintolaan syömään koordinaattorin kanssa. En ole ihan satavarma mitä söimme mutta se oli melko varmasti possua ilmeisesti hapankaalikastikkeessa ja lisänä röstiperunoita. Taivaallista. Kumpikaan ei jaksanut syödä annosta loppuun vaikka mieli olisi tehnyt. Ruokailun jälkeen juttelimme hetken koordinaattorin kanssa, jonka jälkeen tämä lähti kotiin ja me jäimme istumaan hetkeksi pihalle raitista ilmaa haukkaamaan. Ilma oli oikein loistava, sade oli loppunut eikä ollut edes niin kylmä kun olisimme voineet luulla. Hetken pihalla istuttuamme menimme huoneeseen ja asensimme WiFit toimimaan, jonka jälkeen hetken chattailtyämme menimme nukkumaan, sillä reissu oli aikalailla raskas.

Aamulla herättiin siinä kahdeksan maissa paikallista aikaa ja heräilimme siinä kaikessa rauhassa. Kun kumpikin oli käynyt suihkussa ja saanut puettua edustavammat vaatteet päälle niin lähdimme aamupalalle. Aamupala oli todella monipuolinen ja olisin voinut syödä ainakin neljän ihmisen edestä ruokaa, koska oli niin hirveä nälkä. Aamupalan jälkeen leiriydyin kirjoittamaan tätä blogitekstiä.

Mutta nyt alamme laittautumaan, sillä koordinaattori lupasi viedä minut ja Jonskin kiertoajelulle ja shoppailemaan Aacheniin puolenpäivän maissa. Johon on siis 45minuuttia :)